Paitaharjoitteluja

Olen aina karttanut paitojen tekoa, koska en koskaan saa kauluksista nätin näköisiä. Aina

kaula-aukot jäävät lörpöttämään ja hihan istuttaminen on rasittavaa. No hihanistutuksesta päästää eroon raglanmallilla, mutta kaula-aukko vaatii vielä silti sitä treeniä.

Ensimmäinen paita on tehty sammakkojerseystä ja hihat ja kaula-aukko limenvihreästä jerseystä.

Ihme kiero viritys tästä tuli... no näyttää se sentään paidalta. Kaavana edelleen Villi Viikinki, nyt vain hihat pätkäistyinä t-paitamalliin.

Harjoitus tekee mestarin, eikös se niin mene.

Toinen paita onnistui jo paljon paljon mallikkaammin kun muutaman asian tein eri tavalla. Oikein tyytyväinen oli kuopuskin tähän apinapaitaan, varsinkin kun neiti on ihan totaalinen apinahullu. Turkoosia piristämään laitoin pinkkiä jerseytä, eikä ole enää niin poikamainen ;)

Perusvaatetta tarpeeseen

Tarpeeseen on nyt tullut taas ommeltua, ja kun uusia ihania kankaitakin tuli tässä vuodenvaihteessa tilailtua niin on taas innostusta ompeluun ;) Akuuttiin tarpeeseen kuopukselle housuja. Edellisen postauksen villapaidan kanssa pariksi ruskeasta merinovillaneuloksesta leggingsit.

Samalla kaavalla tiukat leggarit norsujoustiksesta ja vaaleanpunapilkullisesta viskoositrikoosta. Lahkeet reilun mittaiset mutta kun ovat niin kapeat niin jäävät kivasti ryppyyn nilkasta. Pilkulliset ei oikeasti ole muotopuolet, on vaan tuommoinen hassu taite jäänyt narulla kuivuessa, että näyttäisi levenevän reisistä :)

Tällaisia teen varmaan pinon lisää, oikeen mukavia perus leggareita

Sitten raitajoustiksen jämistä sai juuri sopivasti tehtyä vielä yhden housut. Ekaa kertaa kokeilin tuollaisia päälleommeltavia taskuja ruskeasta joustiksesta. Ei ne nyt ihan täydellisesti tähän sovi kun raitajoustiksen tumma raita on tumma oliivin vihreä, mutta kun ei muuta sopivaa ollut. Resorikin on turhan vaaleaa mutta väliäkö tuolla, hyvät käyttöhousut kuitenkin.



Sitten hippasen liian pitkät joustishousut ihanasta Metsolan apilafroteesta. Tein extrapitkät resorit lahkeisiin, mutta näistä tuli pituudeltaan enempi esikoisen kokoa =D No ei sillä väliä, sen verran kapea malli ettei nuo onneksi pahasti roiku, ja lahjeresorit voi kääntää kokonaan lahkeen päälle jolloin ei ainakaan lahkeet laahaa maata.

Lohikäärmeinterlockista tein Ottobren Villi Viikinki kaavalla molemmille tytöille paidat, tosin tein hihoista pidemmät ja jätin resorin hihansuusta pois. Olen tätä kuosia ihaillut siitä asti kun sen ekaa kertaa Johanna Ahlardin blogista bongasin, ja nyt vihdoin raaskin sitä ruskeana ja pinkkinä tilata. Paidoista tuli tosi kivat! Malli istuu hyvin eikä näytä hölmöltä vaikka kasvuvaraa on reilusti

Tällaista tällä kertaa. Iso kasa ihanaakin ihanampia kankaita tuolla odottelee ompelijaansa. Jospa sitä taas jonain iltana ehtisi leikellä kasan valmiiksi ;)

Lämmikkeitä

Kovin on jääneet bloggaukset taas vähälle, koneen ääressä kun ei juurikaan ole ehtinyt istumaan. Ja jos jotain onkin saanut surauteltua on sen kuvaaminen ja bloggaaminen ihan yhtä työlästä. Inhottava pimeä kausi!

No muutamat tekeleet ovat jo paketeissaan ja en niistä kuvia muistanut tietenkään ottaa, mutta tässä silti joitain lämmikkeitä talvea varten.

Halusin kokeilla palmikkoneuletta ja päätin tehdä itselleni puro-langasta kauluri-tuubin, jonka voi vetää hiusrajaan asti jolloin korvatkin pysyy lämpimänä. En ole nyt ihan myyty tuohon malliin, mutta lämpimältä se tuntuu. Reilumman kokoisen olisi voinut tehdä että kampaus (jos sellainen nyt on) ei lyttäänny. Tähän meni tasan 3 kerää novitan puroa, värinä metsä. Tyytyväinen olen kun tämä taitaakin olla isoin puikoilta saamani työ koskaan ;D No tästä on hyvä jatkaa. Ohjeen löysin ravelrystä. Ihan samalla tavalla palmikot nyt ei mene.. sähläsin niihin jotkut ihan omat kerroslukemat, mutta hälläköväliä.

Kuopukselle sain ommeltua vihdoinkin merinovillapaidan. Settiin on leikattuna ruskeasta merinovillasta myös leggingsit.. vaan kun kerkeäisi saada ne myös ommeltua. Kaava Ottobren juhlanumerosta jossa on kiva raglanhihan malli

Esikoiselle valmistui lopultakin puro lapaset oikeassa koosa. viime talvena kudotut kun olivat auttamatta liina pienet jopa kuopukselle, Vaan lankaa kun ei ollut enää tarpeeksi kaksiin lapasiin.. lähetin miehen ostamaa lisää.. ja mitä siitä seuraa? No samaa lankaa eri värierässä.. olisihan se pitänyt tajuta =D

Hyvin ovat lapaset kyllä palvelleet. Esikoinen tykkää hirmuisesti. Tänne alle äitini neulomat alpakkalapaset ja sormet pysyvät lämpimänä kovemmallakin pakkasella.

Josta päästäänkin seuraavaan... Eivät siis ole minun tekemiäni.. tarkoitus kyllä oli ja langatkin ostin, mutta aika kun on kortilla. Äiti sitten lupautui ystävällisesti neulomaan lapasia ja olikin oikein iloinen kun sai taas pitkästä aikaa neuloa. 3 kerästä novitan luxus alpakkaa sai 4 paria lämpöisiä lapasia. Ai että minä tykkään! Kiitos äidille vielä kerran.

Villaa alle, ja villaa päälle

Tytöille on tullut tehtyä merinovillasta leggareita.. ja kuvattua en ole saanut kun tytöt on ne jalassaan viipottaneet koko ajan, eivätkä suostu luopumaan ;) Lisää siis selkeesti pitää tehdä.
Kuvat nyt vihdoin sain napattua.. mutta kuten näkyy... näitä on käytetty ahkerasti, jopa syödessä.

Vihreä merino on myllymuksujen ihan ekaa tuotantoa.. lojunut vaan kaapin pohjalla kun en ole raaskinut ommella. Sampsukalta tilasinkin sitten pinkkiä merinoa ja suloista oravamerinoa, joista valmistui tytöille kypärämyssyt, ja lämpimät talvipipot sävy sävyyn. Sisäpintana pipoissa on Myllymuksujen babyfleeceä. lisäksi korvien kohdalle lisäsin pyöreät fleecenpalat, jotta korvat pysyisi lämpiminä.

 

Viimeisenä kukkafleecestä pipo esikoiselle, kun edesmennyt hiippamallinen jäi nyt pieneksi ja pikkusisko peri sen. Sisällä tässä paksua trikoota ja korvien kohdalla myöskin lisäfleecen palaset.

Tämä tältä erää.. kipeitä koko konkkaronkka joten kuvien laatu myös sitäluokkaa ;)

Surutyö

Isäni kuoli 9.10.2010. Odotettavissa se oli, mutta pysähdyttihän tuo silti. Huomenna pidämme hiljaisen siunaustilaisuuden lähimpien sukulaisten kesken. Jonkinasteisena surutyönä kai voisin pitää näitä tekemiäni mekkoja, melkoisella hartaudella niihin kun suhtauduin. Vaikka eihän noille lapsille välttämättä olisi mitään sen kummempaa mekkoa päälle tarvinnut laittaa, oli oma ajatus jotenkin samanlaisista mekoista pinttynyt päähän.
Kangas oli melkoisen rasittavaa ommella, se kun purkaantui hirveää vauhtia. Ensin tein kuopuksen mekon ja kun en älynnyt heti saumavaroja huolitella.. joutuin ottamaan kyljistä vähän sisään että saumat pysyivät kiinni. Kangastahan ei tietysti ollyt yhtään ylimääräistä.. Lisäksi en yhtään ajatellut takakappaleita leikatessani vetoketjua... siitäkin siis hupeni hiukan ympärysmitasta pois. Lopputulopksena kaksi todella naftia mekkoa.. mutta mahtuvat sentään. Tuskimpa näille toista kertaa käyttöä tuleekaan.

Tässä vielä kauluspaitojen kanssa.

Pipoja eestä ja takaa

Pipomania on lähtenyt käyntiin... tai osa oikeastaan jo keväällä. En vaan koskaan saanut aikaiseksi blogata niitä. Lisäksi esikoinen on hävittänyt!! Ihan käsittämättömän monta pipoa, kaipa ne jostain hänen kätköistään vielä tulevat vastaan. Ihan peruspipoja, osan malli ihan omasta päästä, yhden malli Mikulta, ja yksi täältä
Tuosta siis puuttuu ainakin puolet tehdyistä. Keskimmäinen vaaleanpunainen setti joustofroteesta kuopukselle, on ollut neidon ihan ehdoton suosikki koko kevään ja syksyn. Jos vaan saa valita niin aina tuo pipo on päähän osunut.

Kangaskaupassa käydessäni osui silmiin myös tällainen ihana vaaleanpunainen karvakangas. No olihan sitä ihan pakko ostaa jotta tyttösille saadaan kunnon karvahatut talveksi ;) Esikoisen hattu onnistui oikein hyvin, mutta kuopuksen hatusta tuli liian monen kavennuksen jälkeen muotopuoli, ja lisäksi sisäpuolen kangas jousti aivan liikaa tähän, ja kaikki saumat siis vetää kieroon..

Onneksi siskon hattu onnistui ja tyttö itsekin tykkää ;)

Avustusta

Olin tänään avoimessa päiväkodissa opastamassa äitejä kantoliinailuun, ja innostuin ompelemaan heille oman neliöliinansa. Moni äiti tästä innostuikin joten hyvä juttu!

Paneeli oli jo varmaan pari vuotta lojunut "to do" kasassa =D ja alunperin oli tarkoitus tulla repun paneeliksi, mutta hyvinhän tuosta neliönkin teki. Hihnat vanhasta päiväpeitosta, ja applikointi kirpparikankaista. Yksi ilta ja aamupäivä vierähti tätä tehdessä.. ja tein vielä hätäpäissäni emämokauksen ja ompelin aluksi olkaimet paneelin sisään.

Ihan kelpo siitä tuli ja tykkään. Näytti päällä tosi kivalta ;)