Pitkään ollaan oltu hiljaa täällä blogin puolella, mutta kyllä täällä on käsitöitä tehty. Ihan perusvaatetta, t-paitaa ja leggareita lähinnä.
Mutta se kuvaaminen ja bloggaaminen tuntuu nyt tällä hetkellä jotenkin niin ylivoimaiselta, varsinkin kun nämä helteet alkoivat ;)
Mutta nämä neliöliinat nyt sain aikaiseksi kuvata kun sellaisia avoimen päiväkodin myyntiin tekaisin.
Olen muutamaan otteeseen ollut pitämässä vauvaryhmille ja muille kiinnostuneille kantoliinaopastusta ja joka kerta minulta kysytään tekisinkö neliöliinoja myyntiin. No tähän asti en ole luvannut kun motivaatiota sen suuremmin niiden ompeluun ei ole ollut, mutta nyt sain uuden kipinän, ja vanha haave näiden teosta myyntiin taas muistui mieleen.
Kangasta varastoista riitti kolmeen neliöön, yksi täysin kierrätyskankaista ja kaksi uusista.
Ensimmäisen tein hihnat mustasta vakosametista, paneelin ulkopuoli lilasta valkopilkullisesta canvasista ja sisäpuoli mustasta pellava/puuvillasekoitekankaasta. Pehmusteena vanulevyä. Sitten sain ajatuksen applikoinnista.. joo ja ajatus vähän lähti lapasesta. Ei tullut todellakaan niin hieno kuin ajattelin. Kangasta oli muutenkin vähän vajaavaisesti. Ylähihnoihin riitti koko kankaan pituudelta, mutta vyötärölle sain vain puolet pituudesta, joten vähän nafteiksi jäivät nuo hihnat. Kuitenkin oikein mukavalta tämä tuntui meidän pienen 2-vuotiaan kanssa.
Toisen neliön tein sitten kokonaan kirpputorikankaista. Paneelin ulkopuoli vanhasta pöytäliinasta, josta tein aikaisemmin kuopukselle vanuhaalarin. Taustakangas niin ikään vanhasta kirpparipöytäliinasta, josta aikoinaan tein ihka ensimmäisen neliöliinani. Hihnat on vanhasta chenille päiväpeitosta, jonka jo joskus teininä ostin UFF:sta, ja jonka isäni sittemmin vanhempieni erossa omi, ja nyt viime vuonna isän kuoltua sain sen takaisin. Pitkä historia siis takana. Kangasta tosin ei ollut kovin paljoa jäljellä kun tein jo yhdet hihnat avoimelle lahjoittamaani neliöön tästä samasta päiväpeitosta. Olkahihnat siis jäivät vähän kapeammiksi, mutta tämä menee silti hyvin pienemmällä lapsella.
Kolmas neliö onnistui kaikkein parhaiten, ja tästä tuli vauvakokoinen extra pehmustein.
Paneeliosa on 5 cm kapeampi kuin toisissa ja hivenen matalampi myös. Ystäväni kokeili tätä hänen pienikokoisella 10kk ikäisellä pojallaan ja oli heille aivan passelin kokoinen nyt.
Pöllökuosista olen aikaisemmin tehnyt jo repun itselle ja nyt sainkin tilauksen tehdä samasta kankaasta isomman neliön. Sisäkankaana sama puuvilla/pellavasekoite kuin perhosneliössä, hihnat ruskeaa vakosamettia.
Näitä siis ehkä toivottavasti pääsisin tekemään jossain vaiheessa myyntiinkin. Mallikehittely vielä kaipaa hiomista ja pitää ottaa selvää kaikennäköistä y-tunnuksista ja kaikesta muusta mistä olen tietämätön.. No sitä odotellessa nautitaan kuitenkin nyt näistä helteistä ;)