Päivitykset on jääneet vähille, kun aikaa ollaan vietetty sairaalassa päivä jos toinenkin.
Pikkuneidin syntymästä asti oltiin siis jo viikon verran sairaalassa, kun oli ongelmia painonnousun kanssa ja keltaisuuskin vaivasi. Valohoidossakin käytiin ja kaikki näytti jo paremmalta kun kotiin päästiin.
Esikoinen osoittautui järisyttävän mustasukkaiseksi kun äiti oli viikon ollut jo poissa, ja oli itsekin räkätaudissa. Sitten esikoisella todettiin korvatulehdus jonka jälkeen räkätauti tietenkin tarttui myös minuun ja vauvaan.
Kissakin kerkesi tehdä lähempää tuttavuutta neidin kanssa hypätessään vaunuihin ja tietenkin suoraan kasvojen päälle >:( Tuloksena mahtava naarmu otsalla ja silmäluomessa. Onneksi kyseessä oli vaan pintanaarmu ja mitään sen kummempaa asiasta ei seurannut.
Viikon flunssailun jälkeen alkoi vauvan räkäisyys ja yskä olla jo niin pahaa että lääkärissä lähdettiin käymään. Sieltä tulikin passitus heti TYKS:iin lasten polille, josta meidät määrättiin lasten infektio-osastolle. Pikkuneidillä siis myös korvatulehdus, ja niin kovat yskänpuuskat että osastolle jouduttiin tarkkailuun. Tiistai-illasta lauantai iltapäivään sitten oltiinkin osastolla ja tänään vihdoin sain tietää testien tulokset =( RS-virus se pienellä raukalla jyllää ja nyt pelkäänkin seuraavaa tautia kun yskä on taas alkanut pahentua.. eli keuhkoputkentulehdusta =(
Pitänee lähteä tänään taas näytille kun yskä niin kovin vaivaa..
Ei ole helpolla päässyt pikkuneiti elämänsä alussa, toivottavasti nyt kuitenkin tämä lähtisi tästä parempaan suuntaan.
Käsitöitä ei siis ole juurikaan tullut tehtyä yhden pipon sain väsättyä pikkuneidille mutta sekin on liian iso, ulkohaalarin osat on leikattuna ja osin ommeltuna tuolla ompelupöydällä, samaten leveälahjehaalari odottaa ompelijaa... vaippoja pitäisi tehdä lisää mutta missä välissä sitä ehtisi, jos taas joudutaan osastolle.
*huoh* ehkä tänne vielä jossain vaiheessa saan jotain päivitettyä, mutta tältä erää taidetaan pitää luovaa taukoa =(
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Voi pikkuista. Pikaista paranemista. Tiedän miltä tuntuu istua vauvan luona sairaalassa ja toivoa että pikkuinen toipuu. se on ihan perseestä :) Voimia koko perheelle.
Paranemisia ja tsemppiä mustasukkaisuuden kanssa painimiseen.
Lähetä kommentti